Työvoimapula on yksi tämän hetken suurimmista ongelmista suomalaisessa liike-elämässä. Mediaympäristö on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana ja moni HR-ammattilainen onkin ryhtynyt kasvavan kilpailun keskellä pohtimaan perinteisen työpaikkailmoitusten sijaan uudenlaisia keinoja rakentaa työnantajamielikuvaa sekä toteuttaa rekrykampanjoita.
Miten rekrytoija voi hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia osana työnantajamielikuvan rakentamista ja rekrykampanjointia?
Ole läsnä kohderyhmän suosimissa kanavissa
Perinteinen tapa lähestyä työnantajamielikuvan rakentamista on luoda verkkosivuille esimerkiksi uratarinoita tekstin tai videon muodossa, joita jaellaan sitten linkkeinä eri sosiaalisen median kanavissa. Tämä sisältö toimii hyvin silloin kun hakija on jo kiinnostunut työnantajasta, mutta vaatii muilta suhteettomasti ponnisteluja.
Jotta rekrymarkkinointi olisi mahdollisimman tehokasta, kannattaa brändin olla läsnä niissä kanavissa, joissa kohderyhmä viettää aikaansa. Kyseiseen kanavaan tulee tuottaa sopivaa sisältöä sen sijaan, että yleisöä pyrittäisiin ajamaan kanavasta pois suoraan vaikkapa verkkosivuille. Näin sisällöstä tulee kiinnostavampaa, mikä palvelee myös sosiaalisen median algoritmeja.
Ole aito ja tuo omat asiantuntijat keskiöön
Tutkimusten mukaan erityisesti z-sukupolven edustajat odottavat brändeiltä aitoutta ja läpinäkyvyyttä. Mikäli brändi pyrkii sumuttamaan kohderyhmää vaikkapa todellisuudesta poikkeavilla työoloilla voi tästä pahimmillaan syntyä negatiivinen puheenaihe aina perinteistä mediaa myöten. Brändin kannattaakin pyrkiä aitouteen ja jopa tuoda rohkeasti esiin myös kehityskohteita sekä muutoksia joita aktiivisesti HR:n suhteen ollaan tehty. Sosiaalinen media tarjoaa brändeille mahdollisuuden aitoon, läpinäkyvään ja vuorovaikutteiseen viestintään tuoden työantajan lähemmäs potentiaalisia hakijoita.
Tehokas keino lisätä läpinäkyvyyttä on tuoda omat työntekijät ja asiantuntijat sisällöntuotannon keskiöön. Aidot ihmiset ja helposti lähestyttävät tarinat toimivat usein tehokkaammin kuin liian käsikirjoitettu tai kiillotettu sisältö. Ihmiset luottavat aitoon ihmiseen sen sijaan, että viestin kertoo brändi itse. Organisaation tarjoamat työtehtävät ja aidot ihmiset ovat luontainen tapa luoda tarinoita, joten kannattaa siis tuoda rohkeasti omat työntekijät ja asiantuntijat osaksi sosiaalisen median sisällöntuotantoa jotta potentiaalisille hakijoille välittyy jatkuvasti mielikuvaa millaista organisaation tarjoama työelämä on.
Luo jatkuvaa ja kohderyhmää puhuttelevaa sisältöä
Rekrykampanjoilla on roolinsa kun työnantajan brändi on tunnettu ja halutaan saada pikaisesti hakijoita vaikkapa kesätyörekryyn. On hyvä kuitenkin huomioida, että brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä myös työnantajabrändin näkökulmasta.
Työnantajamielikuvan rakentamista kannattaakin lähestyä yksittäisen kampanjan sijaan jatkuvana prosessissa jossa hyödynnetään strategisesti sisältömarkkinoinnin työkaluja. Erityisesti TikTok ja Instagram (Stories/Reels) tarjoavat hyvän alustan tarinankerronnalle. Esimerkiksi luomalla jatkuvia ja helposti työntekijöiden omaksuttavissa olevia formaatteja on omat asiantuntijat helpompi osallistaa osaksi sisällöntuotantoa kun annetut raamit ovat selkeät.
Sisällöntuotanto vaatii tuotantotavasta riippuen yllättävän paljon resursseja ja ihmisten yhteen saattamista. Samalla tuotantokerralla kannattaakin ottaa tehot irti. Samasta tarinasta voi tuottaa vaikkapa blogitekstin, lyhytvideon ja kuvia eri käyttötarkoituksiin.
Jakele sisältöä mainonnalla
Hyvää ja kohderyhmää puhuttelevaa sisältöä kannattaa jaella mainonnalla. Esimerkiksi TikTokissa voidaan kustannustehokkaasti sponsoroida sisältöjä TikTok Spark -mainosmuodon avulla – eli sisältö voidaan nostaa sellaisenaan mainontaan. Toisaalta myös sosiaalisen median kanaviin kannattaa luoda kanavan lainalaisuudet huomioivia taktisempia rekrymainoksia, jotka ohjaavat kohderyhmän toimimaan ja tutustumaan esimerkiksi avoimina oleviin työtehtäviin verkkosivuilla tai ulkopuolisen palveluntarjoajan verkkosivuilla (esim. Duunitori).
