Back
Kun mediapanostukset suunnataan someen, edellyttää se myös muutosta markkinoinnin luovaan suunnitteluun. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, mitä on social first markkinointi, mihin sitä tarvitaan ja mitkä ovat sen keskeiset periaatteet.
Sosiaalisen median rooli markkinoinnissa jatkaa kasvuaan. Yhä useammalla brändillä somemainonta muodostaa jo merkittävän osan mediapanostuksista. Kantarin tutkimuksen mukaan somen osuus on jo 18% Suomen mediamarkkinasta. Samaan aikaan vaikuttajamarkkinoinnin määrä on noussut Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan jo 60 miljoonaan euroon. Kun mediapanostukset painottuvat someen, edellyttää se myös muutosta markkinoinnin luovaan suunnitteluun ja lähestymismalliin.
Social first -ajattelu on markkinoinnin lähestymistapa, jossa markkinointitoimenpiteet suunnitellaan ensisijaisesti sosiaalisen median kanavat ja niiden lainalaisuudet edellä sen sijaan, että olemassa olevaa markkinointimateriaalia vain jaeltaisiin some-alustoilla. Social first -lähestymisessä on kyse strategisesta ajattelutavasta, jossa sosiaalinen media ei ole vain pelkkä jakelukanava muihin kanaviin suunnitelluille mainoksille, vaan se on keskeinen osa koko markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta.
Mediankulutus on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut radikaalisti ja sosiaalisesta mediasta on muodostunut yksi tärkeimmistä median kulutuksen muodoista. Tilastokeskuksen vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan 62 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista käyttää jotakin sosiaalisen median palvelua päivittäin tai lähes päivittäin. 16-34 vuotiaista suomalaisista somea käyttää päivittäin jopa 80 prosenttia.
Somen avulla ihmiset viihtyvät, etsivät tietoa ja uutisia, sekä muodostavat yhteisöjä. Somen myötä suhtautuminen mainontaan on muuttunut ja ihmiset ovatkin oppineet skippaamaan häiritsevät mainokset jo muutamassa sekunnissa.
Jotta markkinointi tavoittaa ja sitouttaa somen käyttäjät, vaatii se ajattelutavan muutosta perinteisestä mainonnasta kohti social first -ajattelua.
Lue miten ravintolaketju Barot's on hyödyntänyt Social First -markkinointia
1. Kanavanatiivi sisältö ja kanavaymmärrys
Social first -ajattelun keskiössä on ymmärrys eri jakelukanavien, sekä niiden tarjoamien keinojen ja mainosformaattien toimintatavoista, jotta markkinoinnin sisällöt palvelevat mahdollisimman hyvin käyttäjien tottumuksia. Esimerkiksi lyhytvideot ovat nousseet keskeiseen asemaan niin Metan alustoilla (Instagram, Facebook), TikTokissa kuin YouTubessa. Instagramissa ja Facebookissa kulutetaan visuaalisesti näyttäviä kuvia ja keskustelua herättäviä julkaisuja, kuten vaikkapa meemejä. LinkedInissä taas on perinteisesti totuttu kuluttamaan ammatillista sisältöä.
Kun markkinointia suunnitellaan some edellä, on tärkeää ymmärtää eri kanavien lainalaisuudet ja miksi kuluttajat niitä käyttävät. Jokaiselle alustalle on muodostunutkin oma roolinsa osana kuluttajien tottumuksia. Somestrategiassa onkin keskeistä ottaa huomioon mitkä ovat eri some-kanavien roolit osana kokonaisuutta ja mitä ne tarjoavat eri kohderyhmille.
2. Kohderyhmälähtöisyys ja tarpeiden tunnistus
Brändit eivät kilpaile somessa vain toisiaan vastaan vaan käyttäjien huomiosta taistellaan niin vaikuttajien, mediatalojen, kuin muidenkin somekäyttäjien kanssa. Jotta brändin sisällöt tavoittavat halutun kohderyhmän on brändin luoman sisällön tai mainonnan tarjottava somen käyttäjille jotakin lisäarvoa tai viihdettä, joka saa heidät valitsemaan brändin sisällön valtaisan sisältötulvan keskellä.
Pelkkien mainoslauseiden tai tiedottamisen sijaan sisällöissä olisi hyvä keskittyä siihen, mikä palvelee kohderyhmän tarpeita ja tuottaa heille lisäarvoa, olipa kyse tiedosta, viihteestä tai inspiraatiosta.
Somea kuluttavat kaikenikäiset ihmiset. Jos samalla sisällöllä pyritään palvelemaan kaikkia, se harvemmin toimii. Onkin tärkeää pohtia, mikä on kunkin some-kanavan rooli, ketä sillä pyritään tavoittelemaan ja millä viestillä. Esimerkiksi TikTokissa korostuvat nuoret, mutta Facebookin kautta voidaan tavoittaa jo hieman varttuneempi yleisö. Somestrategiassa ja sisällön suunnittelussa onkin tärkeää pitää eri kohderyhmät ja heidän tarpeensa kirkkaana mielessä.
3. Yhteisöllisyys ja vuorovaikuttaminen
Ihmisiä kiinnostavat aidot ihmiset ja tarinat brändin takana. Tutkimusten mukaan 72 % ihmisistä kokee muodostavansa paremman yhteyden brändiin, kun sisällön jakaa yrityksen oma työntekijä. Myös yrityksen toimitusjohtajalla on merkittävä rooli yrityksen kasvona ja uskottavuustekijänä. Sosiaalisen median alustat tarjoavatkin mahdollisuuden tuoda omat työntekijät brändin kasvoiksi ja muodostaa heidän kauttaan vuorovaikutteista sisältöä.
Yleisöä voidaan osallistaa esittämällä heille kysymyksiä ja vastaamalla niihin esimerkiksi videoiden muodossa. Myös erilaiset pollit ja kyselyt ovat omiaan lisäämään vuorovaikutusta seuraajien kanssa. Kun brändi palvelee yleisöään sisältöjen avulla, se pystyy rakentamaan yhteisöä ja sen kautta lojaliteettia brändiä kohtaan.
Myös yhteisömanageroinnin rooli on kasvanut viimevuosina. Esimerkiksi TikTokissa yksittäinen kommentti vaikkapa vaikuttajan julkaisussa voi saada aikaan tuhansia sitoutumisia ja lähteä elämään omaa elämäänsä sisällön rinnalla.
4. Hyödynnä somen keinovalikoimaa monipuolisesti
Sosiaalinen media ei ole vain "orgaanista sisällöntuotantoa" tai mainontaa. Jotta sosiaalisesta mediasta saa parhaat tehot irti kannattaa somen eri keinoja hyödyntää strategisesti ja monikanavaisesti.
Brändin oman median ja some-kanavien kautta voidaan rakentaa brändiä, sekä yhteisöjä pitkäjänteisesti. Kampanjoiden avulla saadaan usein aikaan nopeampi vaikutus laajemmalle yleisölle. Vaikuttajamarkkinoinnin avulla voidaan voidaan tavoittaa vaikuttajien yleisöt heidän ainutlaatuisen yleisösuhteensa avulla. Performance markkinointi varmistaa sen, että some saa aikaa myös lyhyen aikavälin liiketoiminnallisia tuloksia.
Markkinointiviestinnän lisäksi some mahdollistaa tuotekehityksen. Yhä useampi brändi reagoi somessa syntyviin ilmiöihin luomalla oman vastineensa trendiin. Hyvä esimerkki nopeasta tuotekehityksestä on Lindtin kehittämä dubai suklaa TikTokista ponnistaneeseen ilmiöön. Toisaalta monet brändit ovat oivaltaneet somen roolin ja suunnittelevat tuotteensa some-ilmiöitys edellä. Tästä hyvä esimerkki on Bakerika, jonka visuaalisesti houkuttelevat tuotteet saavat yleisön postaamaan tuotteista someen.
Kun somemarkkinointia suunnitellaan strategisesti keskeistä on luoda konsepti, joka nivoo kaikki somen eri keinot yhteen saman sateenvarjon alle. Näin somen eri keinot tukevat toisiaan ja brändi viestii samaa viestiä halutuille kohderyhmille eri kanavien ja keinojen lainalaisuudet huomioiden.
5. Ota sometiimi mukaan mahdollisimman ajoissa
Jotta somemarkkinoinnista saadaan mahdollisimman tehokasta, kannattaa sosiaalisen median asiantuntijat ottaa mukaan suunnitteluun jo heti ensimetreillä. Näin pystytään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla somen eri keinovalikoimat ja viestinnän sopivuus eri jakelukanavissa.
Parhaimmillaan social first -markkinointi toimii kuitenkin silloin, kun somesta vastaava tiimi saa riittävät vapauden hyödyntää sen monipuolista keinovalikoimaa. Some vaatii brändiltä rohkeutta ja kykyä tarttua nopeasti keskusteluun, puheenaiheisiin, sekä pinnalla oleviin trendeihin. Somestrategiassa onkin keskeistä määrittää resurssit ja toimintaprosessit, jotta sometiimi voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea brändin liiketoiminnallisia tavoitteita.
Eri kohderyhmät, erityisesti nuoremmat sukupolvet, tavoitetaan tänäpäivänä erityisesti sosiaalisen median kautta. Alustat ovat täynnä sisältöä, joten erottuakseen brändien on tarjottava heille lisäarvoa ja puhuteltava yleisöään omalla tunnistettavalla tyylillään. Social first -lähestymistapa mahdollistaa brändin rakentamisen pitkäjänteisesti, syvemmän yhteyden luomisen kuluttajiin ja lopulta myös kaupallisten tavoitteiden paremman saavuttamisen.
1. Yleisö on oppinut skippaamaan perinteiset mainokset somessa jo muutamassa sekunnissa. Kun sisältö suunnitellaan some edellä pysähtyy yleisö todennäköisemmin viestin pariin. Huomioarvo ja brändin parissa vietetty aika paranee.
2. Kun markkinointia suunnitellaan some edellä tulee siitä tuloksellisempaa. Someen suunnitellut mainokset ja sisällöt toimivat some-alustoilla tehokkaammin kuin perinteiseen mediaan suunnitelut mainokset. Kun mainokset ja sisällöt suunnitellaan alustojen ehdoilla mediabudjetti kohdentuu paremmin ja panostuksesta saadaan enemmän irti.
3. Somen avulla on mahdollistaa saada aikaan ansaittua mediaa. Tästä hyviä esimerkkejä on vaikkapa somea hyödyntävät tapahtumat, vaikuttajille suunnatut PR-lähetykset ja kohderyhmää puhuttelevat sisällöt brändin kanavissa. Kun sisältö puhuttelee kohderyhmää sitä jaetaan myös todennäköisemmin kuluttajien omissa kanavissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että social first -markkinointi asettaa sosiaalisen median markkinointistrategian keskiöön. Some edellä suunnitellun markkinoinnin avulla pyritään luomaan eri kohderyhmille merkityksellistä, vaikuttavaa ja vuorovaikutteista markkinointia siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa. Se ottaa huomioon eri jakelukanavat, kohderyhmien tottumukset ja sosiaalisen median markkinoinnin keinot kokonaisvaltaisesti.
Etsitkö strategista markkinointikumppania, joka ymmärtää sosiaalisen median lainsalaisuudet? Ota yhteyttä tiimiimme.
