Back
Sosiaalisen median rooli kasvaa ja yhä useammalla brändillä se muodostaa jo merkittävän osan markkinointiviestinnän panostuksista. Kun mediapanostukset suunnataan someen, edellyttää se myös muutosta markkinoinnin luovaan suunnitteluun ja lähestymismalliin.
Social first -ajattelu on markkinoinnin lähestymistapa, jossa markkinointitoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti sosiaalisen median kanavat ja niiden lainalaisuudet edellä, sen sijaan että olemassa olevaa markkinointimateriaalia vain jaeltaisiin some-alustoilla esimerkiksi mainonnalla. Social first -lähestymisessä on kyse strategisesta ajattelutavasta, jossa sosiaalinen media ei ole vain pelkkä jakelukanava muihin kanaviin suunnitelluille mainoksille, vaan se on keskeinen osa koko markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta.
Tässä artikkelissa perehdymme siihen miksi social first markkinointia tarvitaan ja mitkä ovat sen keskeiset periaatteet.
Mediankulutus on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut radikaalisti ja sosiaalisesta mediasta on muodostunut yksi tärkeimmistä median kulutuksen muodoista. Tilastokeskuksen vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan 62 % täysi-ikäisistä suomalaisista käyttää jotakin sosiaalisen median palvelua päivittäin tai lähes päivittäin.
Somen avulla ihmiset viihtyvät, etsivät tietoa ja uutisia sekä muodostavat yhteisöjä. Myös suhtautuminen mainontaan on muuttunut ja ihmiset ovatkin oppineet skippaamaan häiritsevät mainokset jo muutamassa sekunnissa.
Jotta markkinointi tavoittaa ja sitouttaa somen käyttäjät, vaatii se ajattelutavan muutosta perinteisestä mainonnasta kohti social first -ajattelua.
Lue miten Barot's on hyödyntänyt Social First -markkinointia
1. Kanavanatiivi sisältö ja kanavaymmärrys
Social first -ajattelun keskiössä on ymmärrys eri jakelukanavien, sekä niiden tarjoamien keinojen ja mainosformaattien toimintatavoista, jotta markkinointi palvelee käyttäjien tottumuksia. Esimerkiksi lyhytvideot ovat nousseet keskeiseen asemaan niin Metan alustoilla (Instagram, Facebook), TikTokissa kuin YouTubessa. Instagramissa ja Facebookissa kulutetaan visuaalisesti näyttäviä kuvia ja keskustelua herättäviä julkaisuja, kuten vaikkapa meemejä. LinkedInissä taas on perinteisesti totuttu kuluttamaan ammatillista sisältöä.
Kun markkinointia suunnitellaan some edellä on tärkeää ymmärtää eri kanavien lainalaisuudet ja miksi kuluttajat niitä käyttävät. Jokaiselle alustalle on muodostunutkin oma roolinsa osana kuluttajien tottumuksia.
Somestrategiassa onkin syytä ottaa huomioon mitkä ovat eri kanavien roolit ja mitä ne tarjoavat kohderyhmälle.
2. Kohderyhmälähtöisyys
Brändit eivät kilpaile somessa vain toisiaan vastaan vaan käyttäjien huomiosta taistellaan niin vaikuttajien, mediatalojen kuin muidenkin somekäyttäjien kanssa. Jotta brändin sisällöt tavoittavat halutun kohderyhmän on brändin luoman sisällön tai mainonnan tarjottava somen käyttäjille jotakin arvoa joka saa heidät valitsemaan brändin sisällön valtaisan sisältötulvan keskellä.
Pelkkien mainoslauseiden tai tiedottamisen sijaan sisällöissä olisi hyvä keskittyä siihen, mikä palvelee kohderyhmän tarpeita ja tuottaa heille lisäarvoa, olipa kyse tiedosta, viihteestä tai inspiraatiosta.
Somea kuluttavat kaikenikäiset ihmiset. Jos sisällöllä pyritään palvelemaan kaikkia, se harvemmin toimii. Onkin tärkeää pohtia, mikä on kunkin some-kanavan rooli, ketä sillä pyritään tavoittelemaan ja millä viestillä. Esimerkiksi TikTokissa korostuvat nuoret, mutta Facebookin kautta voidaan tavoittaa jo hieman varttuneempi yleisö. Somestrategiassa ja sisällön suunnittelussa onkin tärkeää pitää eri kohderyhmät ja heidän tarpeensa kirkkaana mielessä.
3. Yhteisöllisyys ja vuorovaikuttaminen
Ihmisiä kiinnostavat aidot ihmiset ja tarinat brändin takana. Tutkimusten mukaan 72 % ihmisistä kokee muodostavansa paremman yhteyden brändiin, kun sisällön jakaa yrityksen oma työntekijä. Sosiaalisen median alustat tarjoavatkin mahdollisuuden tuoda omat työntekijät brändin kasvoiksi ja muodostaa heidän kauttaan vuorovaikutteista sisältöä.
Yleisöä voidaan osallistaa esittämällä heille kysymyksiä ja vastaamalla niihin esimerkiksi videoiden muodossa. Myös erilaiset pollit ja kyselyt ovat omiaan lisäämään vuorovaikutusta seuraajien kanssa. Kun brändi palvelee yleisöään sisältöjen avulla, se pystyy rakentamaan yhteisöä ja sen kautta lojaliteettia brändiä kohtaan.
Myös yhteisömanageroinnin rooli on kasvanut viimevuosina. Esimerkiksi TikTokissa yksittäinen kommentti vaikkapa vaikuttajan julkaisussa voi saada aikaan tuhansia sitoutumisia ja lähteä elämään omaa elämäänsä sisällön rinnalla.
4. Hyödynnä somen keinovalikoimaa monipuolisesti
Sosiaalisen median keinot nähdään usein toisistaan irrallisina palasina. Jotta sosiaalisesta mediasta saa parhaat tehot irti kannattaa somen eri keinoja hyödyntää monipuolisesti.
Brändin omien medioiden ja some-kanavien kautta voidaan rakentaa brändiä, sekä luoda yhteisöjä pitkäjänteisesti. Kampanjoiden avulla saadaan usein aikaan nopeampi ja laajempi vaikutus laajemmalle yleisölle lyhytaikaisesti. Vaikuttajamarkkinoinnin avulla voidaan voidaan tavoittaa vaikuttajien yleisöt ainutlaatuisen yleisösuhteen avulla. Performance markkinointi varmistaa sen, että some saa aikaa myös lyhyen aikavälin liiketoiminnallisia tuloksia.
Kun somemarkkinointia suunnitellaan social first -ajattelun kautta voidaan parhaimmillaan luoda strategia ja konsepti, joka nivoo kaikki somen eri keinot yhteen saman sateenvarjon alle. Näin somen eri keinot tukevat toisiaan ja brändi viestii samaa viestiä halutuille kohderyhmille.
5. Ota sometiimi mukaan mahdollisimman ajoissa
Jotta somemarkkinoinnista saadaan mahdollisimman hyvin tehot irti, kannattaa sosiaalisen median asiantuntijat ottaa mukaan suunnitteluun jo heti ensimetreillä. Näin pystytään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla konseptien tehokas jalkautuminen eri sosiaalisen median jakelukanaviin.
Parhaimmillaan social first -markkinointi toimii kuitenkin silloin, kun somesta vastaava tiimi saa riittävät vapaudet toimia somessa. Some vaatii brändiltä rohkeutta ja kykyä tarttua nopeasti keskusteluun, puheenaiheisiin, sekä pinnalla oleviin trendeihin. Somestrategiassa onkin keskeistä määrittää resurssit ja toimintaprosessit, jotta sometiimi voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea brändin liiketoiminnallisia tavoitteita.
Eri kohderyhmät, erityisesti nuoremmat sukupolvet, tavoitetaan yhä erityisesti sosiaalisen median kautta. Alustat ovat täynnä sisältöä, joten erottuakseen brändien on tarjottava heille lisäarvoa ja puhuteltava yleisöään aidosti. Social first -lähestymistapa mahdollistaa brändin rakentamisen pitkäjänteisesti, syvemmän yhteyden luomisen kuluttajiin ja lopulta myös kaupallisten tavoitteiden paremman saavuttamisen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että social first -markkinointi asettaa sosiaalisen median markkinointistrategian keskiöön. Sen avulla pyritään luomaan eri kohderyhmille merkityksellistä, vaikuttavaa ja vuorovaikutteista markkinointia siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa. Se ottaa huomioon eri jakelukanavat, kohderyhmien tottumukset ja sosiaalisen median markkinoinnin keinot.
Etsitkö strategista markkinointikumppania, joka ymmärtää sosiaalisen median mahdollisuudet? Ota yhteyttä tiimiimme.
